Uhanalainen järvitaimen

Taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella, icke havsvandrande öring söder om polcirkeln, Salmo trutta, browntrout south from the Arctic Circle

Taimenen sisävesimuodot on vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen ryhmään: napapiirin etelä- ja pohjoispuoliset kannat. Aiemmassa luokituksessa (silmälläpidettävät, NT) Lapin kantojen painoarvo oli suuri niiden suuremman lukumäärän ja paremman tilan takia. Sisävesien vaeltavista ja paikallisista taimenmuodoista (järvi- ja purotaimen) Etelä- ja Keski-Suomen kantojen tila on selvästi heikentynyt. Napapiirin eteläpuolella kaikki jäljellä olevat järvitaimenkannat (Vuoksen, Kymijoen, Oulujoen, Koutajoen vesistöalueilla) ovat heikkoja ja suurin osa istutuksin tuettuja. Myös paikalliset taimenkannat ovat yleensä epävakaita ja pieniä. Kutupaikat ja poikaset ovat virtavesissä. Tutkittujen kantojen osalta poikasmäärät ovat pieniä. Vaeltavia taimenkantoja on hävinnyt kymmenittäin 1900-luvun aikana vesirakentamisen takia, ja purotaimenkantoja on hävinnyt mm. ojitusten ja perkausten takia. Esim. Rautalammin reitin taimenkannan luontainen lisääntyminen on heikentynyt niin, että kantaa ylläpidetään tuki-istutuksin. Kutukalojen määrä ja koko sekä lisääntyminen ovat pienentyneet monissa vesistöissä vesirakentamisen, kalastuksen, päästöjen ja niitä seuranneen heikentyneen vedenlaadun takia. Napapiirin eteläpuoliset taimenkannat luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Tärkein uhkatekijä on kalastus, joka kohdistuu liian pieniin yksilöihin. Taimenkantojen arvellaan edelleen pienevän, koska hoitotoimia ei ole saatu toteutetuiksi tarpeeksi tehokkaina. Ilmastomuutoksen takia purojen kuivuminen ja lämpeneminen on merkittävä tulevaisuuden uhkatekijä.

Taimenen sisävesimuodot on vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen ryhmään: napapiirin etelä- ja pohjoispuoliset kannat. Aiemmassa luokituksessa (silmälläpidettävät, NT) Lapin kantojen painoarvo oli suuri niiden suuremman lukumäärän ja paremman tilan takia. Sisävesien vaeltavista ja paikallisista taimenmuodoista (järvi- ja purotaimen) Etelä- ja Keski-Suomen kantojen tila on selvästi heikentynyt. Napapiirin eteläpuolella kaikki jäljellä olevat järvitaimenkannat (Vuoksen, Kymijoen, Oulujoen, Koutajoen vesistöalueilla) ovat heikkoja ja suurin osa istutuksin tuettuja. Myös paikalliset taimenkannat ovat yleensä epävakaita ja pieniä. Kutupaikat ja poikaset ovat virtavesissä. Tutkittujen kantojen osalta poikasmäärät ovat pieniä. Vaeltavia taimenkantoja on hävinnyt kymmenittäin 1900-luvun aikana vesirakentamisen takia, ja purotaimenkantoja on hävinnyt mm. ojitusten ja perkausten takia. Esim. Rautalammin reitin taimenkannan luontainen lisääntyminen on heikentynyt niin, että kantaa ylläpidetään tuki-istutuksin. Kutukalojen määrä ja koko sekä lisääntyminen ovat pienentyneet monissa vesistöissä vesirakentamisen, kalastuksen, päästöjen ja niitä seuranneen heikentyneen vedenlaadun takia. Napapiirin eteläpuoliset taimenkannat luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Tärkein uhkatekijä on kalastus, joka kohdistuu liian pieniin yksilöihin. Taimenkantojen arvellaan edelleen pienevän, koska hoitotoimia ei ole saatu toteutetuiksi tarpeeksi tehokkaina. Ilmastomuutoksen takia purojen kuivuminen ja lämpeneminen on merkittävä tulevaisuuden uhkatekijä.

Lähde: http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanalaiset_kalat/taimenen_uhanalaisuus.html